Järviruo'on korjuuketjun ja hyötykäytön kehittämishanke

Käy katsomassa hankkeesta tehty video linkistä:

https://www.youtube.com/watch?v=1ZBrA5jlqN0

Hankkeen kuvaus

Johdanto ja tausta

Ruovikoiden määrän räjähdysmäinen leviäminen on herättänyt ELY-keskuksen, SYKE:en ja monet muutkin tahot pohtimaan, mitä asialle pitäisi tehdä. Luontaiset merenrantaniityt ovat vähentyneet kymmenykseen 50 vuodessa. Asiaa onkin tutkittu monelta eri kantilta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toistaiseksi toimenpiteet ovat jääneet lähinnä tutkimustasolle. Hankkeita on ollut mm. Etelä-Suomen ruovikkostrategia (2008), Cofreen-hanke (2007-2013), VELHO-hanke (2011-2014), JÄREÄ-hanke (2011-2014) ja Ruokopelto-hanke (2015-2017). Julkaisuja ym. on tuotettu yli 60. Ks. tarkemmin www.ymparisto.fi/fi-FI/Ruoko/Hankkeet

Olemme Suomessa aivan lapsenkengissä ruovikon hyödyntämisessä. Monessa Euroopan maassa asia on toisin. Naapurimaassamme Virossa ruokokattoja on noin 1500 ja Ruotsissa 2500, Suomessa noin 80. Hollannissa on ns. ruokonipputukku, jonne tuodaan ruokoa Kiinasta asti. Virossa on useita ruokojen ympärillä toimivia yrityksiä ja se on osattu tuotteistaa hyvin. Parhaimmista ruo’oista tehdään kattonippuja. Siitä ylijäävistä eriste-, rappaus- tai sisustuslevyjä ja sen jälkeen loput esim. paalataan tai silputaan. Virolaiset yrittäjät ovat toimineet myös Suomessa mm. tekemällä kattoja ja myymällä eri tuotteita silpusta ruokohuussiin.

Järviruokoa ei ole Suomessa kasvanut aiemmin näin paljon etenkään järvialueilla, joten meillä ei ole historiallista taustaa kovinkaan sen hyödyntämisestä. Muualla maailmassa sitä osataan hyödyntää, joten miksipä ei meillä myös? Suomessa tehty vankka tutkimuspohja tukee konkreettisen konkreettisia toimia.

Hankkeen tavoitteet

Ensimmäisenä tavoitteena on kehittää toimiva järviruo’on korjuuketju. Nelivuotisen (2015-2019) hankkeen aikana muodostetaan korjuuketju-malli, jossa kehitetään sopiva leikkuukalusto, mietitään ruokojen kuljetus pois jäältä/rannasta ja varastointi.

Toisena tavoitteena on luoda paikallisia markkinoita. Ruoko jatkojalostetaan tuotteiksi, kuten puutarhakatteeksi sekä käsityö- ja rakennustuotteiksi. Ihmiset eivät osaa haluta ruokotuotteita, jos eivät ole niitä nähneet tai edes tietoisia asiasta. Tuotteita laitetaan näytille, jotta ihmiset pääsevät niitä katsomaan ja koskettelemaan.

Kolmantena tavoitteena on luoda malli, jossa ruo`on hyödyntäminen saadaan paikallista pienyrittäjyyttä tukevaksi. Sekä korjuuketjussa ja jatkojalostuksessa riittää työsarkaa monelle erilaiselle osaajalle.

Neljäntenä tavoitteena on selvittää, onko useana vuonna suoritettu jään päältä leikkaus vaikuttanut ruovikon laatuun ja kasvun taantumiseen.

Tavoitteiden toteutumisen myötä syntyneet osa-alueet muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jossa osa-alueet ruokkivat toinen toistaan. Ne ovat myös riippuvaisia toisistaan. Hankkeen aikana tehdään myös pieni julkaisu, jossa kerrotaan järviruo'on ketju järvestä tuotteeksi sekä kuinka vesialueiden osakaskunta siinä onnistui. Tästä voivat muut vesialueiden osakaskunnat ottaa mallia.

Tuki hankkeelle

Hankkeelle myönnettiin tukea vuoden 2016 talousarvion myöntämisvaltuuskiintiöstä momentilta 30.10.64 EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen ja valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä.

Tukea hankkeelle myönnettiin 90 220,05€ (Euroopan unionin osuus + valtion osuus) ja kuntarahaa Leader-toimintaryhmältä, Pohjois-Kymen Kasvulta 22 555,01€, yhteensä 112 775,06€. Myönnettävä tuki ja muu julkinen rahoitus yhteensä oli yhteensä 79,76% hankkeen tukikelpoisista kustannuksista.

Hankkeen hyväksytty rahoitus oli yhteensä 141 393,00€ alla esitetyn rahoitussuunnitelman mukaisesti.

Julkinen kokonaisrahoitus 112 775,06€

• EU-osuus 47 365,52€
• Valtio 42 854,53€
• Kuntaraha toimintaryhmältä 22 555,01€

Yksityinen rahoitus yhteensä 28 617,94€

• Yksityinen, rahallinen osuus 18 012,94€
• Yksityinen, vastikkeeton työ 10 605,00€

Hankkeessa ei ollut tuloja.